LARP: New Cerulean Skies

"Tervetuloa, rakkaat ystäväni. Tervetuloa näihin vaatimattomiin juhliin, joissa solmimme sopimuksia ja selvitämme rauhanomaisesti kaikki mieltämme kaivertavat ongelmakohdat, jotta Ceruleanin maa ei koskaan näkisi enää sotaa. Nauttikaa viinistä, nauttikaa illasta!"

"Welcome, dear friends. Welcome to this humble party, where we make agreements and clarify peacefully all the problems that engrave our minds, so that the land of Cerulean would never see a war anymore. Enjoy the wine, enjoy the night!"

Puhutaanko hetki siitä, että 11.-12.10 Suomen maalla oli kolme conia, ja mä en ollu niistä yhessäkää. Tai siitä et kirjotan tätä yheksältä aamulla ko heräsin puol tuntii sitte täysin pirteenä.
Ei, vaan tuona viikonloppuna järkättiin siis New Cerulean Skies-larppi Lopen Eräsavulla. Olin mukana, niinkuin kahdessa edellisessäkin sarjan pelissä, koska kaverin larppi. Peli oli "uusintapelaus" sarjan ekasta pelistä.
Peli sijoittuu fiktiiviseen Ceruleanin maahan, jossa 500 vuotta sitten riehui suuri sota valtarotujen (vampyyrit, haltijat, kääpiöt) ja ihmisten välillä. Uusi rotu oli noussut uhaksi muiden näkökulmasta, ja nämä ajettiin ahtaalle ja tapettiin melkein sukupuuttoon. Sotavangit myytiin joko orjiksi tai vampyyrien veripankeiksi, ja selvinneet pakenivat pienempiin valtioihin.
Nyt, sodan vuosipäivänä, vampyyrit kutsuivat kaikkien rotujen vaikutusvaltaisimmat edustajat koolle, tarkoituksena niin juhlia kuin hoitaa diplomaattisia suhteita. Kaikki ei kuitenkaan mene ihan niinkuin piti...

Can we talk about the fact that 11.-12.10 there were three cons in Finland and I wasn't at any of them. Or that I'm writing this on 9 am when I woke up half an hour earlier.
No, but, during that weekend was held New Cerulean Skies-larp at Eräsavu at Loppi. I was along, just like two games of the series before, since it was held by my friend. The game was like a "replay" of the first game.
The game took place in fictive world of Cerulean, where 500 years ago raged a big war between the main races (vampires, elves and dwarfs) and human race. The new race had raised to be a  threat in the eyes of the others, and they were cornered and killed almost to the extinction. The war prisoners were sold either to be slaves or to vampires' blood banks, and the survivors escaped to the smaller countries.
Now, on the anniversary of the war, the vampires have summoned all the most powerful delegates of all the races, meaning to not only to party but also take care of the diplomatic relationships. Everything doesn't go as planned though...

Blogger teki mulle jonkun mustan asian silmään jota ei oli alkuperäisessä kuvassa o.o

Oma hahmoni oli jälleen Lilie-niminen keiju, parinani Saru, jota pelasi Dino. Nämä kaksi eivät ole ihan mitä tahansa kadun tallaajia, vaan tuhansia vuosia vanhat Searan kilpi (mie) ja Unosarin miekka (Dino) uudelleensyntyneenä. Älkääkä vaan kysykö miten/miks aseet elää, mä en tiedä!  Mutta siis joo, meidän pointti oli löytää meille uus mestari ja aseenkäyttäjä, joka oli löytynyt ihmisten ruhtinattaresta Graciasta, joka muuten oli maailman ainoa naishallitsija, beat that!.
Ihan hirveästi en pelin kulusta nyt puhu, koska asiat tapahtui ja ne eskaloitui niin nopeasti, että a) en ees muista kaikkea b) tästä tulis 5 km postaus :'D Siihen kuului (kaikki siis in-game!) kivaa illasta nautiskelua, neuvotteluja, petturuutta, tuijottavia maageja, palavia pöytiä ja huoneita, irtoavia käsiä, yks Helvetin herra vampyyriruhtinaan ruumiissa.. tämmöstä pientä kaikkee.
Peli meni omalta osalta ihan kivasti, meijän ruhtinatar selvis hengissä vaikka kaikki välillä haluski tappaa sen :'D Lilietä on aina kiva pelata, vaikkakin ois kiva jotain muutaki hahmoa joskus päästä kokeilemaan. Tosin oon senverta itsepäinen et en suostu hahmoa antamaan kellekkään muulle, et jos nyt se kakkososa tulee ja nää kaks jatkaa siinä, sit mie jatkan Liliellä l'D Mun ja Dinon peli meni pääsääntösesti naureskellessa erinäisille hahmoille, juoruillessa vähän kaikista ja epäiltii vähä kaikkia ja paheksuttii tuijottelevaa pahaa maagisetää. Ainoo mikä jäi harmittamaa et ykskää vampyyri ei yrittäny tulla puree meitä ;^; nimittäi musta ois saanu hallusinaatioita seuraavaks viideks minuutiks, ja oltii suunniteltu kaikkee vaaleenpunasista perhosista siihen että näkee kaikki paikalla olijat alasti tai kuvittelee et joku niistä käy päälle. Sarun veri ois vaa maistunu helvetin pahalle ja siitä ois saanu haavoja huulii.

My character was once again Lilie-fairy, and my partner was Saru, who was played by Dino. These two weren't your everyday streetwalkers, but thousands of years old reincarnations of Shield of Seara (me) and Sword of Unosar (Dino). Don't ask how/why have weapons reborn-ed, I don't know! But, our point was to find ourselves a new master, which we had found from the Princess of the human race Gracia, who was by the way only female ruler of the world, beat that!
I'm not gonna talk a lot about the game itself, since things happened and they escalated so fast that <) I don't even remember b) this would get 5 km post :'D But it includes stuff like (all in-game!) enjoying the nice evening, negotiations, traitors, staring mages, burning tables and rooms, hands gotten cut off, one lord of Underworld in the body of the vampire prince... all that kind of nice stuff.
 From my part the game went well I think, our princess survived even thoug everybody wanted to kill her at some point :'D It's nice to play Lilie, though it would be nice to try something else as well. But I'm still too stubborn to give her to anyone else, so if we get the second part and these two carry on, I'll carry on with Lilie l'D My and Dino's game was mostly by laughing to certain characters, gossiping and suspecting pretty much everyone and dissaproving the staring bad mageuncle. Only thing that irritates me that no vampire tried to come and bite us ;^; since from me they would have got hallusinations for next 5 minutes, and we had planned everything between pink butterflies to seeing everybody present naked or that someone tried to attack him/her. Saru's blood would have just tasted awful as hell and the biter would have gotten scars in their lips.

Kuvasi Esa Lappalainen

Meillä tosiaan oli kuvaaja pelissä, mutta kuvia tuli niin paljon että niitä ei ole vielä saatu lähetettyä :'D tämän nappasin meijän FB-sivulta kun Neenee sinne on joitain laittanut. En ole ehtinyt/jaksanut ihmisposselta kysyä, saako meijän porukkakuvaa julkasta, joten ei nyt muita kuvia tähän hätään ole.

We had a photographer at the game, but there were so many pictures that he still hasn't been able to send them :'D This one I took from our FB-group as Neenee has uploaded some there. I didn't have time/energy to as our human group if I'm allowed to publish our group picture, so you'll only get this now.

Tsau! o/