Nippon Adventures: Day 5

Okubo, Shinjuku, Akihabara

Sunnuntai oli sitten vähän erilaisempi päivä. Olisko ollu torstai kun sain FB:ssä viestin vanhalta lukiokaverilta Makkelta silleen "ai hei sä oot Tokiossa? Mäki!" :D Oltiin lukiossa samalla Japaninkurssilla, eikä oikeestaan sen jälkeen olla pidetty mitään yhteyttä. Lauantaina hän pyysi meitä seuraavana päivänä keilaamaan hänen ja oman ystävänsä kanssa, joten todettiin vaan että why not, kun ei meillä vielä suurempia suunnitelmia ollu.

Aamulla ensin suunnattiin kuitenkin Okuboon, joka on Tokion Korea Town. Aluksi vastaantulevat rakennukset kyllä muistuttivat enemmän Kiinaa. Sittemmin pääkadulta löytyi enemmän Korea teemaista juttua, mainoksia ja kauppoja ja sen semmosta.

Okubossa pyörittiin jonkun aikaa ja käytiin muutamassa pikkuputiikissa. Meinasin ostaa äitille täältä tuliaisviuhkan, mutta totesin sitten etten Japanista ehkä vie viuhaa jossa lukee "fan of Korea" :'D Löydettiin myös eläinkauppa, josta meinasin että käyn Miikulle ostamassa nameja tuliaisiksi. Tosin vietettiin kaupassa muutamakin tovi, koska SIELLÄ MYYTIIN HUISINSÖPÖJÄ KOIRANPENTUJA! Q^Q Juu, Japanissa vielä on eläinkauppoja mistä saa koiria ja kissoja. Kaikki oli semmosia pikkukoiria, aika paljon chiuhuja, ja myös pari vanhempaa koiraa (oli neki kyl varmaa vielä pentuja tai nuoria). Vähän mietittiin että onkohan nämä jostain pentutehtailusta. Olisin vain halunnut pelastaa kaikki kotiin Q_Q Myyjät oli ihan mukavia, ja toisella oli kassan takana omakin koira mukana joka innoissaan nuuski meitä ja jota saatiin silittää (kysyttiin sen nimeä mutten enää muista, joku Masaya tai tämmönen). Löysin sieltä sitten Miikulle nameja, ei mitään hajua mitä ne on mutta tuntuvat kelpaavan tuolle meijän nirsolleki xD En tuolla kehannu kuvia ottaa. Tämän jälkeen mentiin samalla kadulla olevaan supermarkettiin ihan vaan kattelemaan millasta siellä on. Ja siellä oli esim. kaikkea. ruokaa, vaatteita, leluja, elektroniikkaa, maid- ja hoitsu-asuja, kigurumeja (olisin tahtonut nallekigun mutten viittiny sieltä asti alkaa raahaamaa).

Kohta Makke laittoikin viestiä että olivat ylös sängystä päässeet, ja sovittiin että tavataan Shijukun asemalla South Extilillä 30-45 min päästä.

Sunday was a bit different day. It was maybe on Thursday that I got a message to Fb from my old high school friend Makke saying "Oh you're in Tokyo? So am I!" :D We were on same Japanese class in high school and haven't actually been in any contact after that. Saturday he asked if we would come to bowling with him and his friend, and we said why not since we didn't have any specific plans yet.

On morning though we first headed to Okubo which is like Tokyo's Korea Town. First the buildings we came across were more like Chinese. Then at the main street were found more Korean stuff, advertisements and shops and so on.

We strolled around in Okubo and visited few small boutiques. I thought of buying my mom her souvenir fan from here, but then thought I probably shouldn't bring fan saying "fan of Korea" from Japan :'D We found a pet shop where I intended to buy some treats for Miiku (my dog). Though we spent quite a bit in the shop, as THEY SOLD SUPERCUTE PUPPIES THERE! Q^Q Yeah, in Japan there still are pet shops that sell dogs and cats. Almost all were small breeds, mostly chihuahuas, and there were two three older dogs too (Well I don't know how old, probably they were still pups or young too). We were thinking this probably is some puppy factory. I just wanted to save them all to home Q_Q the workers were nice and another had own dog along behind the cashier that eagerly sniffed us and we got to pet it (we asked it's name which I don't remember anymore, Masaya or something like that). I found treats for Miiku, not the foggiest what they are but they seem to go even for our picky animal xD I didn't dare to take pictures there. After this we went to the supermarket that was on the same street to see what was it like. There were, for example, everything. Food, clothes. toys, electronics, maid and nurse outfits, kigurumis (I would have wanted bear kigu, but didn't bother to drag it from all the way here).

Soon Makke sent message that they had gotten up the bed and we agreed to meet at Shinjuku Station's South Exit in 30-45 minutes.

Tälläisiäkin siellä marketissa oli

Ja tälläsiä!

Lähdettiin sitten Chuo/Sobu Linellä Shinjukuun, joka oli seuraava pysäkki. Lähdettiin siellä tosin taas vissiin väärään suuntaa, ja päädyttiin johonkin shinkansen-asemalle. Käytiin vartijalle sönköttämässä että tultiin väärästä portista, joka poisti maksun (sinne siis oli pitäny leimata lippu, ni luultiin että sieltä pääsee ulos) ja anto meille liput että päästää oikeesta portista. Lähdettiin sitten etsimään oikeaa porttia, ja mentiin East Exitille. Näytettiin liput vartijalle, joka sanoi että ne käy Central West Exittiin, ja taas lähdettiin etsimään. Siis tuolla haahuiluun meni varmaa vähintää 15 minuuttia :D Japanissa asemat ovat niin kovin iso käsite. Ei me sillon viimeks näin eksytty!

Löydettiin lopulta ulos, ja ilmotin Makkelle että missä oltiin, kun ei ton jälkee viittitty lähtee ettii sitä etelä uloskäyntiä. Ostettii jätskiautomaatista jätskit odotellessa lievittämään traumoja. Ostin jonkun vesimelonijätsin, joka oli ihan hyvää vaikka aika jännän makusta. Kun oltii jonkin aikaa ootettu, kysyin oliko pojatkin eksyny, ja olihan ne :D Lopulta löydettiin toisemme ja päästiin etsimään keilahallia.

Otettiin kolme peliä, joista lopultaan pelattiin vaan kaksi. Tuolla systeemi oli sinäänsä erilainen, että siinä missä meillä on se ratamaksu ja sitten saa sillä pelata tunnin, Japanissa ensin kerrottiin kuinka monta peliä pelataan ja montako henkeä, sitten maksettiin lopuksi. Tuolla yksi peli oli 650 jeniä per nenä ja kenkämaksu 300 jeniä. Suomessa kengät on kaikki kivasti siellä hyllyssä, että voi sovitella ja kokeilla mikä sopii omaan jalkaan. Tuolla oli semmoset koulun kaappien näköset kopperoautomaatit, joissa luki aina jokasessa kengän koko, ja sitten sinne tökättiin raha ja lattalle eteesi liukui kengät (joillekin nätisti, joillekin miten päin sattuu). Eli käytännössä pitää ekalla kerralla mennä koko oikein. Koot oli Japanilaisittain sentteinä, mutta myyjä onneksi näytti taulukon miten ne menee Eurooppalaisissa koissa. Tämän takia pelattiin vaan kaks peliä, koska pojilla kengät oli vissiin vähän pienet vaikka piti oikeeta kokoa olla, ja muutenkin keilahallin lattia oli superliukas et se oli vähän jopa vaarallista. Pelien jälkeen minä ja Kristiina jäätiin vielä hallille pelaamaan pari erää Taikoa jonka jälkeen lähdettiin syömään.

We went by Chuo/Sobu Line to Shinjuku, which was the next stop. Though there we went to wrong direction again, and ended up in some shinkansen station. We went to stutter to the guard that we had come to the wrong side, so he deleted the payment (you had to beep you ticket there, so we thought we'd get out of there) and gave us tickets so we can get out of the right gate. We went to look for it and fount to East Exit. We showed the tickets to the guard, who said that they're for Central West Exit, so we carried on looking. We probably spent at least 15 minutes wandering around there :D In Japan stations are so big concept. We didn't get lost last time! At last we found a way out, and I informed Makke we where we were, since after this we didn't want to go looking for the south exit. We bought ice creams for vending machine to lighten our traumas. I bought some watermelon ice cream, which tasted good though bit interesting. After waiting for some time, I asked if the boys had gotten lost as well, and they had :D Finally we found each others and got to find the bowling center.
We took three games of which in the end we only played two. There the system was a bit different, as in Finland we pay for the bowling alley and you get to play for an hour, in Japan you tell how many games you want and how many people there is and then you pay afterwards. In this place one game was 650 yens/person and 300 yen for the shoe fee. In Finland the shoes are all in shelf and you can try them and see which fits for your feat. There were closet vending machine that looked like school lockers that each had the shoe size and you put in the money and the shoes fell in front of your feet (some nicely, some not in so nice formation). So basically you had to get your size right on once. The sizes were in Japanese style in centimeters, but the worker showed us a chart how they are in European sizes. This was one reason for only playing two games, as boys apparently got little bit too small shoes though they were supposed to be right size, other being that the floor was super slippery that it was even a bit dangerous. After the games me and Kristiina stayed to play a couple of rounds of Taiko and then went to eat.

Pojat vähän ownas meijät alusta asti/ Boys bit owned us from the start

Tällä kertaa lähdettiin seikkailemaan Minamisunaan. Siellä oli meitä lähin Sushiro-niminen ravintola, jossa Kristiina halusi käydä koska sieltä saa kuulemma tosi hyvää sushia. Itse en sushia syö, joten ensin ajattelin pistää Kirstiinan menemään keskenään, mutta kun ei sitten muutakaan tekemistä ollut niin lähdin mukaan kun sieltä sai muutakin ruokaa. Oltiin kumpikin aika nälkäisiä jo menomatkalla. Siihenhän ei auttanu yhtään ettei yhtään tiedetty missä päin se oli. Lähdettiin (taas vaiheeksi) väärään suuntaan, kysyttiin vastaantulevasta vanhalta herralta missä päin ko. osoite (oltiin se sentään otettu ylös) on eikä hän tiennyt. Käveltiin vielä vähän eteenpäin ja mentiin 7eleveniin kysymään. Sielläkään ei tiedetty, ja ohjeistivat toiselle puolelle katua Sukiyaan. Sielläkään ei tiedetty. Vähän aloin jo kuvitella onko koko paikkaa olemassakaan! Sitten mentiin FamilyMarttiin, ja myyjä kaivoi kartan esiin ja osoitti missä osoite on! Jee! Käveltiin takasin asemalle ja siitä oikeaan suuntaan. Jonkin ajan päästä käännyttiin, mutta ilmeisesti liian aikasin, koska siellä oli vaan pihaa. Käytiin viereisestä Lawsonista kysymässä, jossa neuvoottiin takaisin samaa tietä, mutta juuri kun oltiin kaupasta ulos päästy myyjä juoksi perään silleen "Ai Sushirota tarkotitte?!" ja neuvokin toiseen suuntaan ja kääntymään ekasta isosta risteyksestä. Oli vissiin vähän eka ymmärtäny väärin :'D Aww~
Käännyttiin omasta mielestämme isosta risteyksestä, mutta sekään ei ollut näköjään oikea, koska ei näkyny muuta kun kerrostaloja. Kysästiin pysäköintivalvojalta, joka ei oikeen tienny missä osote oli ja ohjeisti eteenpäin. Sieltä vielä toisesta 7elevenistä, josta sanottiin että jatkakaa vielä suoraan seuraavaa poikittaiskatua. Ajateltiin että oliko vieläkin väärä katu, mutta VIIMEIN Kristiina tunnisti ravintolan logon! Ei siinä varmaa menny ku tunti saatana.. Kysyttiin 7 kertaa!

This time we had an adventure in Minamisuna. There was Sushiro-named restaurant nearest to us which Kristiina wanted to go since there apparently was really good sushi. I don't eat sushi, so I thought leaving Kristiina to go by herself, but as there was nothing else to do I decided to tag along as there was other food too. We were both pretty hungry on our way there. And it didn't really help we didn't have any glue where it was. We left (again) to wrong direction, asked the old man that came across where the address was (we had at least taken it up) but he didn't know. We walked forward and asked from 7eleven. They didn't know either and guided us to Sukiya across the street. They didn't know either. I started to think whether this place even existed! Then we went to FamilyMart where the cashier dug the map and pointed where the address was! Yay! We walked back to the station and from there to right direction. After walking some time we turned, which obviously was too early as there were only backyard. We went nearby Lawson and asked there where they advised us back the same road, but we had barely got out of the shop when the cashier ran after us like "Oh you mean Sushiro?!" and directed us to other direction and to turn first big crossroad. He had apparently first misunderstood us :'D Aaw~
We turned from what we thought was a big crossroad, buut it wasn't right either as there were only apartments. We asked from a traffic warden but he didn't seem to know where the address was and told us to go forward. There we asked from still another 7eleven where they said to continue still straight the next road. We thought this still was a wrong street when Kristiina FINALLY noticed the logo of the restaurant! It didn't even take but an hour dammit... We asked for 7 times!

Confusing parking system

Kun ravintolaan päästiin, siellä oli hervoton jono! Asiakkaat pyydettiin vuoronumeroilla sisään. Ei meinattu ymmärtää, miten vuoronumeron koneesta saa, ja tarjoilija oli liian kiireinen kuuluttamaan seuraavaa asiakasta, niin herra jonosta näytti meille miten saadaan numero. 401 ja jonossa mentiin... 350 jotain? Tässä vaiheessä viimeistään teki mieli luovuttaa ja mennä vähän matkan päässä olleeseen pizzeriaan... Noh, ei onneksi jouduttu kauaa odottamaan, kun meidän numero kuulutettiinkin jo, kun oltiin ilmeisesti ainoa kahden hengen porukka siinä välissä.
Eli, ravintola oli tämmönen liukuhihnaravintola, eli ruuat pyöri siinä edessä hihnalla josta nappasit mitä halusit syödä, ja lisäksi oli ruutu jota kautta pystyi tilaamaan semmosia ruokia joiden valmistuksessa meni aikaa/tehtiin vaan tilauksesta/toisin sanoen a'la carte-ruokia. Joka pöydällä oli oma värikoodi, jolla tilatut annokset merkittiin ja ruutu vielä ilmoitti "ruokasi saapuu pian" jotta osasit napata oman latasesi. Kun olit syönyt itsesi ähkyyn täyteen, kutsuttiin tarjoilija, joka laski lautaskasat ja lähetti laskun kanssa kassalle. Söin jotain ramenia, ceasarsalaatin (miksi siihenkin oli pitäny tunkea maissia ja kaalia!?) ja friteerattua kanaa, ja jälkkäriksi suklaakakkua ja jotain sokeroitua bataattia. Oli aika halpakin paikka, kun meijän ruuat yhteensä makso tyyliin joku vähän päälle 2000 jeniä :D Ylipäätään ravintolat joissa käytiin oli aika halpoja, yleensä joku n. 1500 jeniä yhteensä (eivät juur koskaan muute kysyneet tuleeko lasku erikseen). Laskettiin että meillä meni päivässä n. 3000 jeniä ruokaan.
Minamisunasta lähdetiin sitten pois bussilla. Ekaa kertaa mentiin Japanissa bussilla, ja vähän jännättiin miten se menee, mutta se oli lopultaan melkein helpompi kuin juna (hyvää harjottelua seuraavalle päivälle). Plus tämä bussi muuten meni ihan ravintolan vierestä AKIHABARAAN! Eli jos oltais alun perin menty bussilla niinku Reittiopas ehdotti, ei olis tarvinnu tuntia haahuilla. Itse asiassa sen piti mennä ihan meijän hostellin vierestä, mutta vissiin missattiin se.
 Akihabarassa sitten vielä tehtiin ostoksia, kun Kristiina oli saanut poikaystävältään tilauksen tuoda Gundameita, jotia oli piiiitkä lista, ja lähdettiin metsästämään niitä (en oikeasti muista oliko tämä sunnuntaina vai lauantaina :'D Tämän takia laittelen sitten omista ostoksista kuvaa vasta loppuun)

When we got to the restaurant there was a huge line! Customers were asked in by queue number. We didn't quite get first how we were supposed to get our number from the machine, and as the waiter was too busy calling next customer, mister from the line showed how to get it. 401 and the line was at.... 350 something? This point I was ready to give up and go to the nearby pizzeria... Well, good thing we didn't need to wait that long when our number was called since we apparently were only two people group in the line by then.
So, the restaurant was a conveyor belt restaurant where the foods went around on the line where you grabbed what you wanted and then there was a screen where you could order foods that take longer time to prepare/ they make only from order/ other way said a'la carte foods. Every table had their own color code by which the ordered foods were marked as well as the screen informed that "Your dish will arrive soon" so that you knew to take your own plate. When you had filled yourself up you call for the waiter who counts your plates and sends you to the cashier with the check. I ate some ramen, ceasar salad and deep fried chicken and for dessert chocolate cake and sugared sweet potato. It was quite cheap place, our foods together cost only bit over 2000 yens :D Over and all restaurants we went weren't too expensive, usually we paid about 1500 yens together (they never asked to wether to separate the check by the way). We counted we used about 3000 yens to food every day.
From Minamisuna we left by bus. It was our first time going by bus in Japan, so we where bit nervous how it would go, but it was actually maybe even easier than train in the end (good practice for next day). And this bus went from the next to the restaurant to AKIHABARA! So if we had gone by bus from the beginning we wouldn't have had to wander around for an hour. It should have gone from next to our hostel actually, mybe we probably missed it.
At Akihabara we still did some shopping, as Kristiina had gotten an order from her boyfriend to bring him Gundams, which she has a loooong list, so we went to hunt for them (I really don't remember was this on Sunday or Saturday :'D This is the reason I put all my shoppings to the end).

Koulu raflaa vastapäätä/ shchool across the restaurant

Pelasivat korista liikkasalissa. Olin vaan "pffft KuroBsu lol" /they played basket ball in the gym. I was "pffft KuroBasu lol"

Bussinpenkeissä oli söpöjä UFOja ;^; /Bus seats had cute UFOs ;^;

Night in Akihabra

Shop that mostly had electronics (like the memory card and adapters we bought earlier), but also many other things like toys and Tower Records-music shop :>

  \(*//Q//*)/ DO WANT! Ymmärsin että nuo oli jotenki ennakkotilauksessa kai/Understood these were in pre-order or something

Nyt sitten pitäisi jaksaa muutamia videoita laittaa kasaan/ladata tubeen seuraavan päivän postausta varten. Sillä seuraavana on vuorossa DISNEYLAND! <3

Next I need to put together some videos and put then to Tube for next day's post. Because next up is DISNEYLAND! <3