Japani-seikkailu osa 5

Seuraavaksi suunnattiin päiväreissulle Naraan. Nara on Japanin vanha pääkaupunki, mutta meidät sinne veti, kuten varmaan monet muutkin, nimenomaan peurat, joista kaupunki on tunnettu. Kiotosta matka kesti noin tunnin junalla, ja asemalta meni bussi suoraan Naran keskuspuistoon, jossa eläimiä pääsääntöisesti majaili. Niitä löytyi kyllä muualtakin, teiden varsilta ja niiden keskeltä. Peuroja kohdeltiin aika samaan tapaan kun Suomessa poroja, eli autoilijat väisteli niitä.
Puiston laidalla oli pieniä kojuja joilta sai ostaa keksejä joita syöttää peuroille. Muistelen että nää makso 150 jeniä/paketti. Samantien kun keksit sai käteensä oli jo viisi peuraa takana odottelemassa. Huomattiinkin että juuri täällä laitamilla ja viereisen temppelin lähistöllä peurat olivatkin vähän "röyhkeämpiä" ja ahneita, tietenkin koska siellä suurin osa ihmistä pyöri ja ne oli tottunu saamaan ruokaa niitä ja selkeesti tottunu että monet turistit pelkää. Pidemmälle puistoon mentäessä eläimet oli rauhallisempia

 
Huomatkaa, että vaikka peurat olikin pääsääntösesti ystävällisiä, ne on kuitenkin villejä ja tänne mennään omalla vastuulla. Pitkin puistoa oli kylttejä että peurat saattaa purra, potkia yms. Joiltain uroksilta oli leikattu sarvet pois, ja syyn kyllä ymmärsi kun ne tuli usein puskemaan että "ruokaa tänne". Moni näistäkin oli toki sellasia ystävällisiä puskuja, mutta jotkut vähän aggressiivisempia. Joillain uroksilla oli sarvet tallessa ja niiden kanssa oltiin aika varovaisia. Minna esim sai yhdeltä turpiinsa, kun antoi kaverille ensin keksiä niin yksi nuori uros joka ei ehkä ihan tajunnu omia voimiaan potkas sitä leukaan. Tänne ei myöskään kannata laittaa niitä parhaita vaatteita, koska meillä vaatteet ainaki oli peurankuolassa (peuroissa on myös punkkeja joten kannattaa tarkistus tehdä päivän päätteeksi, heitettiin myös vaatteet saman tien pesuun). Japanin yks huono puoli on, että julkisissa vessoissa ei aina ole a) saippuaa b)käsipaperia. Täällä sitä saippuaa olisi kyllä kaivannu kun silitteli peuroja.
Löydettin paljon kivoja peuroja ja opittiin vähän miten niiden kanssa käyttäytä (pätee pitkälti samat metodit kuin muidenkin eläinten kanssa). Saatiinki paljon huomiota ku osattiin käsitellä niitä xD Peurat myös kumartaa takasin jos kumarrat niille. Käytiin pikaseen kurkkaamassa viereistä temppeliä, mut ei menty sisälle kun se oli maksullinen, ja sen aluetta ja käytiin syömässä ja kattelemassa matkamuistoja. Muuten ei sitten oikein Naran alueella jaksettu pyöriä. Bussi jolla tultiin kävi kierroksen kaupungin keskustan läpi joten mentiin sen reitti ympäri.

Viimeinen täysi päivä Kiotossa koitti. Käytiin viimein Nijon linnassa, joka oli hostellimme vieressä. Meidän matkaa ennen Japanissa oli juuri jyllännyt taifuuni, jonka takia vain osa linnasta oli auki. Linnassa ei saanut ottaa kuvia sisällä. Meidän edellä kulki parikin opasryhmää, joilta vähän sivusta kuultiin juttuja. Linnan viereisessä kahviossa käytiin juomassa cream sodat (limua (melon sodaa  kummallekin)+jätskiä) viilentämään kuumana päivänä.

Linnalinjalla jatkettiin kun siirryttiin Kioton keisarilliseen palatsiin. Nijo oli maksullinen, mutta tänä oli ilmainen. Löydettiin puisto missä linna sijaitsi, ja käytiin alkupäässä olevassa rakennuksessa (ilmeisesti joku entinen valtioviraiden asumus). Porteilla oli kyltti missä luki että siitä palatsille oli 10 min matka. Eli suht iso puisto :'D Matkan varrella oli pieni pyhäkkö.
Lopulta päästiin palatsille ja napattiin vierailija-badget. Oltaisiin haluttu opastettu kierros, mutta seuraavan alkuun oli vielä pari kolme tuntia, joten mentiin itseksemme. Täällä sai ottaa kuvia, mutta toisaalta linnaan ei päässyt sisälle. Paikka oli juuri remontissa ja osa taloista oli huputettu. Kaikki ulkopinnat oli valkosia ja maassakin oli vaaleaa hiekkaa, joten kirkkaana päivänä sait siristellä ett näki jotain.

Ihan silleen vähän kirkasta

Moss Burger

Spoiler: oli vitun pahaa

Päivää oli vielä hyvin jäljellä, ja päätettiin lähteä kaupungin toiseen päähän Arashiyaman bambu-metsään. Minna huokutteli lähtemään koska täällä saattoi nähdä apinoita, mutta valitettavasti yksikään apina ei sattunut meidän näkökenttäämme :( mutta nähtiin tosi upeita maisemia! Oltaisiin haluttu jokiajelulle muttei löydetty mistä vene lähtee eikä googlekaan kertonu meille.
Takasintullessa vähän poikettiin reitiltä. Päädyttiin kiipeämään viereiselle vuorelle pieniä polkuja (tää tuntu jo ku ois ollu Lapissa tuntureilla xD). Samaa yritti eräs nuori pariskunta, mut he jäi ihmettelemään polun haaraan kun me vaan päätettiin lähteä kiipeemään rinnettä ylös. Päästiin ylös ja takasin alas ehinä ja kierrettiin taas vähän eri reittiä, ja löydettiin pieni leikkipuisto ja nätti lähiö.
Googlen kanssa tuli taas vähän ongelmia kun yritettiin löytää bussi millä päästään takasin hostellille, kun se näytti vähän sitä tätä ja tota ja ihan eri asioita joka kerralla. Lopultaan huomattiin että tää bussi millä tultiin ajaa ympyrän joten käveltiin samalle pysäkille mille alunperin jäätiin eikä onneksi jouduttu odottamaan kauaa.

 

Ihan paska 6/5

#päivänsuomi

Seuraavana aamuna sitten suunnattiin Osakaan. Luotijunalla reissussa meni taas noin tunti, ei tainnu mennä edes sitä. Löydettiin suht helposti hotellille (Hotelli Raizan) ja päästiin onneksi jo kirjautumaan sisään aikasemmin. Täälläkin meillä oli perinteinen japanilainen huone, eli tatamilattia ja futonit. Ekan viikon jälkeen vähän kaduttiin valintaa, mutta eipä sille enää voinu mitään, onneks tää oli lyhyempi pätkä. Täälläki haisi yhtä pahalle xD Meidän huone oli 5.kerroksessa, mutta ikkuna oli takakujalle eli näkymät ei ollu kummoset (vastapäisen huoneen ikkunat). Lähdettiin vähän katselemaan lähiseutua ja etsimään ruokaa. Päivä oli sateinen joten ihan hirveästi ei viitsitty pyöriä, mutta päädyttiin Shinsaibashin ostoskadulle joka onneksi on katettu. Pyörittiin se läpi ja sitten käytiin muutaman aseman päässä Osakan Pokemon Centerissä. Sittenpä palattiin hotellille. Päätettiin käydä testaamassa sen tiloissa oleva japanilainen kylpylä. Ei onseneihin yms public bathhouseihin päästy koska Minnalla on tatuointeja, mutta täällä ne ei haitannu. Kylpytiloissa oli myös sauna, tosin heti sisään astuessa petyttiin. Saunassa ole EHKÄ juuri ja juuri 50-60 astetta, löylyä ei saanu heittää ja kaikki lauteet oli vuorattu pyyhkeillä ja istuinalusilla, joista tuli vähän nhhhg kun et tienny kuinka usein moiset vaihdettiin (ja kuinka moni peba niillä päivän aikana istui). Muutenkin hotellin yleisilme oli ehkä vähän epäsiisti, mutta muuten ihan ok mesta. Kylpylä ja itse kylpy oli oikein hyvä noin muuten.

 

 

Tsau! o/

Japani-seikkailu part 4

Seuraavaksi siirryttiin Kiotoon! Olin edellisellä reissulla ollut vain Tokiossa, joten oli jännää nähdä uusi kaupunki. Meillä oli Japan Rail-passit, jotka kattoi luotijunakulut. Käytiin lunastamassa liput Tokion päärautatieasemalla ja sitten käytiin ostamassa evästä junaan.
Junassa oltiin ihan äimänä siitä tilan määrästä!  Jalkatilaa oli paljon ja penkit oli isoja! Meillä oli siis Green-passit, aka pääsiin ykkösluokkaan. Green-passi oli vain n. 100 e kalliimpi kuin normi, ja ruuhka-aikaan liput saisi sillä varmemmin, ja todettiin vain että no kerrankos sitä.

Junamatka kesti vähän alle 3 tuntia. Pyörittiin tovi Kioton asemalla kun yritettiin löytää miten päästään meidän hostellille, ja lopulta löytyi oikea juna jolla päästiin lähimmälle asemalle, joka oli Nijo. Täältä päätettiin kävellä kun meillä oli vielä aikaa ennen kuin oltaisiin päästy kirjautumaan sisään. Ja koska kartalla reitti näytti lyhyemmältä. Se ei ollutkaan niin lyhyt... Lisäksi oli kuuma päivä ja kävelytiet huonoja matkalaukkujen kanssa (ne vietti vähän sivuun plus ne oli huonossa kunnossa). Kuitenkin lopultaan päästiin hostellille, ja päästiin onneksi jo meidän huoneeseen.

Meidän hostelli oli Guest House Hannari, ja se oli symppis pieni paikka. Alakerrassa oli oleskelutila ja keittiö sekä suihkut ja vessa, ylhäällä ehkä noin kuutisen huonetta sekä käytävällä jokunen sänkypaikka. Jos meidän kämppä Tokiossa oli pieni, niin nyt huone oli vielä pienempi, hyvä kun siellä mahtui kääntymään :'D Huoneessa oli yksi kerrossänky ja pieni lukollinen kaappi.

Pieni kielimuuri tapahtui kun Minna kysyi saako oman raameninsa ilman lihaa, ja tarjoilija luuli että se koski meitä kumpaakin, joten munkaan raamenissa ei sitten ollu lihaa :'DD ei sillä, hyvää se oli silti!

Pehmistä meilleki jätskialtaaseen kiitos

Hetken levähdettyämme ja viilenneltyämme ilmastoinnin alla (oli muuten jokseenkin huvittavaa aina kun astuit ulos huoneesta, sisällä oli kunnon arktinen ilmasto ja käytävällä paahtava kuumuus) lähdettiin kiertelemään. Meinattiin käydä läheisessä Nijon linnassa, mutta kello oli jo sen verran paljon että se olisi mennyt tunnin päästä kiinni, joten jätettiin se toiselle päivälle ja kierreltiin lähialueita. Käytiin raamenilla ja conbinissa ostamassa illaksi herkkuja. Vierestä löytyi pieni ostoskatu, jota lähdettiin kävelemään. Sen puolessa välissä oli puisto jossa taisi esiintyä joku paikallinen kouluidoliryhmä. Kaupat alkoi jo mennä kiinni paljolti, mutta ehdittiin muutamassa pyöriä, ja sitten takaisin hostelle.

Kakkupaloja meillekin lähikauppoihin kiitos.

Seuraavana aamuna lähdettiin aamulla varhain liikkeelle, sillä suuntana oli Fushimi inari. Matkalla vain eksyttiin pariinkin kertaan, koska surprise, Kiotossa samalta laiturilta lähtee samaan suuntaan useempi juna eri paikkaan :--D Ne oli siis kaikki värikoodattu, mutta Google ei taas ollu oikeen kaveri ja se väri mitä se näytti ei ollukkaan oikea. Onneksi huomattiin tää vaan yhen pysäkin päässä, ja hypättiin pois, mutta sitten hypättiin väärään suuntaan menevään junaan. Onneksi seuraavalta asemalta meni sitten se oikea juna joka pysähtyi myös Inarilla!

Asemalta oli pieni kävelymatka temppelille. Kadulla oli paljon matkamuistokauppoja ja ruokakojuja juuri availemassa oviaan, huomasi että ollaan tulossa turistikohteeseen. Temppelialue oli jo tupaten täynnä porukkaa kun saavuttiin. Käytiin tekemässä sellainen "puhdistumisriitti" vesialtaalla mikä löytyi kaikista temppeleistä (Kauhalla kaadetaan vettä vuoronperään kummallekin kädelle, sitten suuhun (käden kautta, ei kauhalla)). Temppeliltä sai myös tietysti käydä rukoilemassa, mutta tätä ei uskallettu kun ei tiedetty oikeaa etikettiä :'D ennustukset ostettiin, mutta ne oli vain japaniksi joten ei vielä tänäkään päivänä tiedetä mitä niissä luki.

Siitä tulkkaamaa sit

Sitten lähdettiin sille varsinaiselle retkelle, eli nousemaan Inari-vuorelle. Tämä on se kuuluisa reitti millä on tuhansittain punaisia tori-portteja! Itse vuori ei ole korkea, vain pari sataa metriä, mutta tie mutkittelee sen verta että matkaa tulee useampi kilometri. Matkassa meni noin kolmisen tuntia.
Puolessa välissä nousua oli pieni levähdyspaikka, jossa syötiin jätskit ja huilittiin hetki. Päivä oli suht lämmin ja kostea, ja hiki kyllä tuli xD Hyönteismyrkystä olis ollu hyötyä, itse olin ihan hyttysenpuremien peitossa. Huippu itsesään ei ollut kovin kummonen, sieltä löytyi toinen, pienempi temppeli. Ylhäältä ei lopultaan edes nähnyt kauhean hyvin maisemia, vaan paremmin niitä sai ihailla matkalla. Alastulo oli myös oma haasteensa, sillä portaat oli paikoin melko jyrkkiä.

"HEI TYHJÄ KOHTA ÄKKII KUVA!!" Oli muuten hyvin harvinainen hetki

Ihan pari porttia usko jo

Ei, toinen jätski oli Minna, mä vaa pidin sitä ku se kävi vessassa :'D

Semmone symppis vanha mies otti tän kuva ("Hei äkkii, otan kuvan teistä ku on tyhjää!"), nähtiin se vielä uudestaa myöhemmi ku se tuli alas ja se moikkas meitä!

Ostettiin vähän viilennystä alaspäästyämme, vähän kadutti etten ottan kans tota mansikka-shaved icea koska se oli super hyvää! Mut nii oli mun mandariinitki!

Vuorikiipeilyn jälkeen käytiin Kioton keskustassa syömässä. Oli muuten yllättävän hankala löytää sieltä aukiolevaa ruokapaikkaa mikä ei ollut superkallis hotelliravintola, mutta lopulta löydettiin asematunnelista meidän budjetille sopivia ravintoloita.

Ruokaillessa mietittiin seuraavaa siirtoa ja päätettiin lähteä Kinkaku-jille, kultaiselle temppelille. Käytiin siis ihan ääripäät Kiotosta, koska tämä ja Fushimi sijaitsee aivan toisilla laidoilla :'D Kinkakullekin mentäessäkin eksyttiin kun ei meinattu löytää bussipysäkkiä, mutta perille päästiin lopulta. Toisin kun Fushimi, joka on ihan julkinen paikka, tänne oli sisäänpääsymaksu (tais olla joku 600 jeniä). Täälläkin oli hyvin paljon turisteja, ja sait välillä odottaa että pääsit ottamaan kuvaa. Temppelin ympäristössä oli myös puistoalue joka kierrettiin. Kummallakin temppelillä näkyi muuten kimonoihin pukeutunutta väkeä, erityisesti nuoria pariskuntia ottamassa kuvia (toivon että Fushimilla eivät lähteneet portaita kiipeämään niissä kimono-sandaaleissa :---D Nähtiin siellä oikeasti porukkaa korkokengissäkin!).
Mun kamera rupes jostain syystä vammailee täällä, se asetusnäyttö oli mustana enkä saanu säädettyy mitään enkä vaihettuu salamaa tms. Yritin illalla kaikee mahollista ja kyselin Millalta ja Megulta joka kysy sen opettajalta neuvoo mut ei selvinny koskaan mikä siinä oli :o Se alko sitten taas seuraavalla viikolla itekseen toimia. Liekkö menny kosteutta tai jotain sisään, ken tietää.

Lähdettiin kaupan kautta takasin hostellille ja suihkuun. Ostettiin kuppinuudelit (ja pähkäiltiin näitä ties kuinka kauan kaupassa, kun yritettiin löytää Minnalle sellanen missä ei ollu lihaa), ja mentiin hostellilla oleskelutilaan ne syömään ja editoitaan vlogeja. Meidän hostellissa asusteli semmone tosi symppis japanilaismummeli, joka neuvo meille miten hellaa käytettiin, koska se ei ollu ihan samanlainen kun kotona :'D Hostellin yks taiwanilainen työntekijä oli ostanu meille myös japanilaiset perinteiset namit! Hänen kanssaan jubailtiin tuolla ollessa muutenkin aika paljon, muttei koskaan kylläkään tajuttu kysyä esim. nimeä :'D

Tsau! o/